Pohjalainen Taiteilijaliitto ry

Alueellinen taiteilijoiden ammattijärjestö

Historia

This post is also available in: ruotsi

”Taiteen harjoittaminen ei siis ole leikittelyä, vaan vakavaa henkistä työtä, tietoa ja taitoa vaativaa vakavaa ammatinharjoitusta” ja ”taiteilijan on saatava kunniallisen kansalaisen ihmisoikeudet yhteiskunnassa ja myös toimeentulomahdollisuudet ja tarpeellisen henkisen tuen,”julistettiin kirjeluonnoksessa kannattajajäsenten hankintaa varten 1940-luvulla.  Lauseessa tuli määritellyksi vuosikymmenten jälkeenkin käyttöön soveltuva Pohjalaisen taiteilijaliiton toiminnan ydin.

Taidetapahtuma Vaasassa 22.3.2013


Perustaminen
Pohjalaisen Taiteilijaliiton perustava kokous pidettiin Helsingissä 27. 4. 1943. Paikalla olivat Eero Nelimarkka (joka vasemmalla Frans Hiivanaisen piirtämänä), Fredrik Hautala, Yrjö Kalliokoski, Nandor Mikola ja Jussi Pohjonen. Nelimarkka oli laatinut yhdistykselle sääntöluonnoksen kaupunginjohtaja J.V. Kedon kanssa ja hänellä oli valmiina piirros yhdistyksen merkiksi, joka hyväksyttiinkin. Vuoden 1950 vuosikokouksessa merkki päätettiin siirtää viralliseen sinettikäyttöön ja logoksi otettiin Leo Lehtikannon suunnittelema ”Kärpät paletilla”.
Helsingissä syntyneen liiton kotipaikaksi merkittiin Vaasa tiettävästi Eemu Myntin toivomuksesta. Yhdistys rekisteröitiin 28. 5. 1943.

Ensimmäisen johtokunnan jäsenet asuivat etäällä toisistaan: taidemaalari Eero Nelimarkka (pj) ja taidemaalari Eemu Myntti (varapj.) ja Helsingin Taidehallin intendentti fil. tri Bertel Hintze Helsingissä, sihteeri kuvaamataidonopettaja Tauno Manninen sekä taidemaalarit Leo Lehtikanto ja Einari Uusikylä Vaasassa, sekä varajäsenet taidemaalari Arvi Mäenpää Alavudella ja Kirjastonhoitaja Martti R. Koskimies Ilmajoella.

Pohjalaisen taiteilijaliiton vuosikokous 1954 hotelli Astorian kerhohuoneessa

Pohjalaisen taiteilijaliiton vuosikokous 13. 2. 1954 hotelli Astorian kerhohuoneessa. Osallistujat ovat ryhmittyneet pöydän ääreen takarivissä vasemmalta lukien Aarre Alapoti, Aini Lähdesmäki, Saima Alapoti, Leo Lehtikanto, Armas Vainio, Voitto Laine ja Osmo Kolehmainen. Eturivissä vasemmalta lukien Lasse Wuorinen, Ethel Swahn-Luutonen, Iivari Honkola, Hugo Buur, Matti Annala, Yrjö Kalliokoski ja Nandor Mikola.
PTL arkisto

Toimintaa
Pohjalainen taiteilijaliitto on toteuttanut tarkoitustaan kuvataiteen tunnetuksi tekemistä järjestämällä tähän päivään mennessä parisataa näyttelyä, joissa liiton taiteilijoilla on ollut tilaisuus tuoda julki yleisölle muutoin hiljaisen ja rauhaa vaativan työskentelynsä tulokset.
Vuosinäyttelyt on pidetty näyttelykelpoisissa tiloissa kuten museoissa ja taidehalleissa, mutta maakuntanäyttelyt (nykyään kiertonäyttelyt) jouduttiin pitkään järjestämään tilapäisratkaisuin pääasiassa kouluihin ja seurakuntataloihin.
Pyöreiden vuosien 40 ja 50 juhlanaäyttelyt ovat olleet Helsingin Taidehallissa 1983 ja 1984 ja siellä olivat myös vuosinäyttelyt 1961 ja 1968, jälkimmäinen liiton 25-vuotisjuhlan merkeissä. Ruotsiin suunnattiin ensimmäisen kerran Uumajaan 1952, Malmön museoon 1956 ja kiertonäyttelyllä Uumajan seudulle 1966 – 67, minkä jälkeen liitolla ja sen piiriin syntyneillä taiteilijaryhmillä (Botnia, Stella Polaris) on ollut kansainvälisiä näyttelyitä yhä enemmän tultaessa 1990- ja 2000- luvuille.
Vilkkaimpina vuosina yhteisiä esiintymisiä vuosinäyttelyinä tai pienempinä ryhminä on ollut jopa seitsemän, tavallisimmin kuitenkin 3 – 4. Paikkakunnittain tarkasteltuna eniten liiton näyttelyitä oli vuoteen 2003 mennessä ollut Vaasassa (40) ja Seinäjoella (31) Uumajan seudun näyttelyt monine kiertopaikkoineen keräävät kaikkiaan toistakymmentä katselmusta. Kaiken kaikkiaan eri näyttelypaikkakuntia on ollut 60 vuoden aikana 41.

Vaikuttaa siltä, että suuret, mahdollisimman monen liiton jäsenen teoksia esittelevät katselmukset olisivat vähenemässä ja nykyaikana vallalla oleva yksilöllisyyden korostaminen on tuonut tilalle pienryhmien näyttelyt. Kokonaiskuvan saa kuitenkin vain laajasta, mutta työläästä liiton näyttelystä.

Museonjohtaja, filosofian tohtori Leena Passi

Nelimarkka-museo / Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo

Kommentointi ei sallittu.

Takaisin ylös
css.php